Mitä on ammattiylpeys?

Mitä on ammattiylpeys? Asiasta on kirjoittanut osuvasti Otaxin tuore kuljettaja, Riikka Häyrynen, ensimmäisten ajovuorojensa jälkeen. Riikka on todellisesta asiakaspalvelijoiden ja taksiammattilaistan perheestä, sillä hänen isänsä Kari Räihä on toiminut taksinkuljettajana lähes koko ikänsä sekä taksiyrittäjänä vuodesta 1997. Myös Riikan äiti, Seija Räihä on ajanut samaa Otaxin taksia miehensä kanssa jo yli kaksikymmentä vuotta.

Otaxin taksinkuljettajat ovat rautaisia ammattilaisia ja tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Taksinkuljettajat ovat usein niitä harvoja kontakteja yksin asuville vanhuksille, tai ensimmäisiä huolten kuuntelijoita kotimatkalle lähtevälle pienelle koululaiselle. Kiitos Sinulle, kun luet Riikan mietteet alta. ❤️

Ammattiylpeys

Riikka Häyrynen: Tein viikonloppuna ensimmäiset yövuorot taksin ratissa. Puheenaihe, jonka moni asiakas otti kanssani puheeksi, oli ”teetkö oikeasti tätä työksesi? Miten olet lähtenyt tälle alalle?”. Ymmärrän, että asiakkaat eivät tarkoittaneet varmaankaan pahaa kysymällä asiaa, mutta mietin mielessäni, että miksi en ajaisi taksia työkseni? Onko se jotenkin huono ammatti? Eikö taksinkuljettajan ammattia pidetä enää tärkeänä? Hämmennyin kovin ja täytyy myöntää, että alkoi hieman harmittamaan.

Suvussani on ajettu taksia 90 vuotta, ja minulla on lapsuudesta vahva muistikuva, että taksinkuljettajan työtä arvostettiin kovasti tuolloin 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin. Mutta eikö sitä enää arvosteta? Vai käsitinkö asiakkaiden kysymykset väärin, ja koin asian niin, ettei alaa arvostettaisiin?

Ensimmäiseen vuoroon lähtöä tehdessäni puin päälleni työvaatteet. Enkä mitkä tahansa työvaatteet, vaan OTAXIn tarkoin määritellyn työvaatetuksen. Laittaessani viimeisenä ulkotakin päälleni, katsoin itseäni peilistä ja huomio kiinnittyi takissa brodeerattuun keltaiseen tekstiin “OTAXI”. Ajattelin mielessäni että “Wau, olen todella ylpeä, että saan pukea tämän takin vihdoin ylleni ja lähteä palvelemaan asiakkaita Oulun yöhön OTAXIn kuljettajana.” Hymyilin ja minut valtasi tunne; ammattiylpeys. Ylpeys, että saan edustaa tätä ammattiryhmää. Hoidan työni kunniallisesti, tunnollisesti ja työvuoroissani olen työlleni omistautunut OTAXIn taksinkuljettaja.

Minulla oli jo ennestään OTAXIlla tuttuja kuljettajia sekä autoilijoita. Suurin osa tuntemistani OTAXIn kuljettajista tekee tätä työtä viikonloppuisin ja arki-iltoina oman työn ohella. On mm. opettajaa, palomiestä, eri alan esihenkilöä, oikeustradenomia, maisteria jne. Usealla OTAXIn kuljettajalla on siis pohjalla koulutuksena ammattikoulua, ammattikorkeakoulua ja yliopistoa. Mutta miksi me ajamme myös taksia?

Koska me haluamme ja miksi ei ajettaisi?
Itse olen ammatiltani sairaanhoitaja ja teen sairaanhoitajan työtä maanantaista perjantaihin. Yhtä lailla olen ylpeä myös sairaanhoitajan työstäni kuin työstäni OTAXIlla. Työssä OTAXIlla pääsemme palvelemaan ihmisiä, ja antamaan asiakkaille laadukasta, turvallista, luotettavaa ja paikallista palvelua. Me haluamme, että ihmiset pääsevät turvallisesti ja luotettavasti paikasta A paikkaan B, ja me tykkäämme tästä työstä. Eikö olekin ihan mahtavaa, että me olemme tuolla töissä, ihan teitä varten!

MUTTA, ennen kaikkea haluan nostaa hattua heille, jotka ajavat taksia pääasiallisena työnä. Mitä tekisimmekään ilman heitä. Iso porukka rautaisia alan ammattilaisia, jotka tuntevat kaupungin kuin omat taskunsa, haluavat taata asiakkaillle viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta laadukasta ja turvallista matkustamista. He saattavat istua useamman tunnin taksitolpalla tekemättä yhtään kyytiä, odottavat kärsivällisesti, ajavat pitkiä matkoja, tekevät pitkiä työvuoroja. – Ei siis todellakaan mitään pelkkiä hattutelineitä! 😉

Me viikonloppukuskit mahdollistamme osaksi sitä, että kokopäivätyötä taksissa tekevät saavat välillä levähtää ja pitää ansaitut vapaapäivät. Enkä voi liikaa painottaa, että todellakin ansaitut. Me “keikkalaiset” käymme tekemässä vaihtelevasti n. 4-12 tunnin työvuoroja viikonloppuöisin ja arki-iltoina. Näinä aikoina useat vakikuskit ja autoilijat saavat nukkua yönsä ja levätä, jotta jaksavat sitten istua pitkiä päiviä auton ratissa monena päivänä viikossa. He ovat virkeitä ja levänneitä, joka takaa turvallisen matkustamisen asiakkaalle, turvallista muille tiellä liikkujille ja on turvallista kuskille itselleen.

Mitä jos takseja ei olisi? Tai jos niitä olisi hyvin vähän? Kuinka paljon ihmisillä on tarvetta kulkea taksilla? Taksia käyttävät muutkin kuin esim. pikkujoulukansa tai viikonloppuisin viihteellä kävijät. Taksia käyttävät mm. liikuntarajoitteiset, koululaiset, ikäihmiset, työmatkalaiset. On KELA-kyytejä, VR-kyytejä ym. Taksit tekevät myös tavarakuljetuksia organisaatioille ja yrityksille. Aika paljon kaikkea ja kaikille, vauvasta vaariin.

Meidän työtämme saa arvostaa, niin mekin itse arvostamme työtämme OTAXIlla!
Arvostetaan jokainen sitä työtä mitä tehdään, kaikkia meitä tarvitaan.

-Riikka Häyrynen

Kiitos Riikka näistä sanoista, ja tervetuloa Otaxin joukkoon! ME olemme ylpeitä siitä, että joukossamme on yksi timanttinen asiakaspalvelija lisää! ❤️